Oppi valtiosta (1933)

Marx — Engels — Lenin ja Stalin valtiosta

“Peruskysymyksenä vallankumouksessa on kysymys vallasta” — opetti Lenin.

Valtiovalta (ja yleensä valtiojärjestö) syntyi silloin, kun syntyi ihmisyhteiskunnan jakautuminen luokkiin.

Mitä on valtio ja mitä varten sitä tarvitaan?

Valtio on väkivaltajärjestö jonkun luokan sortamiseksi, — sanoi Lenin.

Valtiota tarvitsee hallitseva luokka suojellakseen etujaan ja alistaakseen toiset luokat palvelemaan näitä etuja.

Valtiota ei aina ole ollut olemassa. Alkuperäisessä yhteiskunnassa, tuhansia vuosia sitten, jolloin ihmiset elivät pieninä sukukuntina, ollen kaikkein alhaisemmalla kehitysasteella, ei ollut valtiota.

“Valtio ei siis ole ollut olemassa iankaiken, — kirjoitti Engels, — on ollut yhteiskuntia, jotka ovat tulleet toimeen ilman sitä, joilla ei ole ollut käsitystäkään valtiosta eikä valtiovallasta. Määrätyllä taloudellisen kehityksen asteella, joka ehdottomasti oli yhteydessä yhteiskunnan luokkiin jakaantumiseen, kävi valtio tämän jakaantumisen vuoksi välttämättömäksi”.

Ensiksi valtio syntyi orjayhteiskunnassa. Perusluokkina orjayhteiskunnassa olivat orjainomistajat ja orjat. Orjainomistajat keskittivät käsiinsä kaikki tuotantovälineet, maan ja työvälineet. He omistivat myöskin ihmisiä. Orjat raatoivat orjainomistajille.

Ilman sortokoneistoa — ilman valtiota — eivät orjainomistajat olisi voineet kauan pitää kansanjoukkoja orjuudessa.

Historiassa oli edelleen maaorjanomistajien valtio, joka oli maaorjien sortamisväline. Valtio tässä yhteiskunnassa oli väkivallan koneistona maaorjanomistajain käsissä. Koko voimallaan se puristi talonpoikia ja käsityöläisiä. Jokainen yritys vastustaa maaorjuutta tukahdutettiin julmasti. Riittää kun muistamme monilukuisten talonpoikaiskapinain petomaisen veriset tukahduttamiset Venäjällä (Stepan Razinin v. 1667, Pugatshevin v. 1773 y.m.).

Kapitalistinen yhteiskunta loi porvarillisen valtion proletariaatin riistämistä ja proletariaatin sosialismin puolesta käymän taistelun tukahduttamista varten.

Proletariaatti, vallattuaan vallan, muodostaa oman proletaarisen valtionsa kukistettujen luokkien vastustuksen tukahduttamista, luokattoman, sosialistisen yhteiskunnan rakentamista ja kaikenlaisen väkivallan ja pakotuksen hävittämistä varten.

“Kansojen historia — sanoo tov. Stalin — tuntee useita vallankumouksia. Ne eroavat Lokakuun vallankumouksesta siinä, että kaikki ne ovat olleet yksipuolisia vallankumouksia. Yksi työtätekevien riiston muoto vaihtui toiseksi riiston muodoksi, mutta itse riisto säilyi. Vaihtuivat yhdet riistäjät ja sortajat toisiin riistäjiin ja sortajiin, mutta itse riistäjät ja sortajat säilyivät. Vain Lokakuun vallankumous asetti päämääräkseen hävittää kaikenlainen riisto ja likvidoida kaikki ja kaikenlaiset riistäjät ja sortajat.

Orjien vallankumous likvidoi orjien omistajat ja poisti työtätekevien riiston orjuusmuodon. Mutta niiden tilalle se asetti maanomistajia ja työtätekevien riiston maaorjuusmuodon. Yhdet riistäjät vaihtuivat toisiin riistäjiin. Orjuuden aikana “laki” salli orjien omistajain tappaa orjia. Maaorjuuden aikana “laki” salli maanomistajien “ainoastaan” myydä maaorjia.

Maaorja-talonpoikien vallankumous likvidoi maanomistajat ja lopetti riiston maaorjuusmuodon. Mutta se asetti sijaan kapitalistit ja tilanomistajat, kapitalistisen ja tilanomistajien työtätekevien riiston muodon. Yhdet riistäjät vaihtuivat toisiin riistäjiin. Maaorjuuden aikana “laki” salli myydä maaorjia. Kapitalistisen järjestelmän aikana “laki” sallii “ainoastaan” saattaa työläisiä työttömyyteen ja köyhtymiseen, kurjuuteen ja nälkäkuolemaan.

Vain meidän neuvosto-vallankumouksemme, vain meidän Lokakuun vallankumouksemme asetti kysymyksen siten, että ei tule vaihtaa yksiä riistäjiä toisiin, ei vaihtaa yhtä riistomuotoa toiseen, vaan juurineen poistaa kaikenlainen riisto, juurineen hävittää kaikki ja kaikenlaiset riistäjät, kaikki ja kaikenlaiset pohatat ja sortajat, niin vanhat kuin uudetkin”.

Jokainen luokka, joka pääsee valtaan, muodostaa oman valtiokoneistonsa sellaiseksi, että sen avulla voi mahdollisimman hyvin turvata omat luokkaetunsa. Porvarillisen valtiokoneiston muodostaa poliisi, armeija, parlamentti, tuomioistuimet ja vankilat.

Vallan siirtyessä tilanomistajaluokalta porvariluokalle säilytti porvaristo pääasiallisesti entisen valtiokoneiston, koska tämä koneisto täysin kelpasi järjestelmälle, joka perustuu riistolle.

Asia on kokonaan toinen, kun proletariaatti kukistaa porvariston vallan ja voiton saanut työväenluokka pystyttää oman diktatuurinsa.

Proletariaatin diktatuuri asettaa tehtäväkseen likvidoida kaiken riiston. Porvarillista valtiokoneistoa ei tähän tarkoitukseen tietystikään voi käyttää. Sen vuoksi se on murskattava.

Karl Marx teki Pariisin kommuunin opetuksista seuraavanlaisen johtopäätöksen: “Kommuuni osoitti, että työväenluokka ei voi vain yksinkertaisesti vallata porvarillista valtiokoneistoa ja panna se käyntiin omiin tarkoituksiinsa. Sen vuoksi — sanoo Marx — ei pidä siirtää byrokraattis-sotilaallista koneistoa yksistä käsistä toisiin, vaan murskata se”.

V. I. Lenin selvittää, että tämä porvarillisen sortokoneiston murskaamisen vaatimus on proletaarisen vallankumouksen perustehtävä.

“Sorretun luokan vapautuminen on mahdotonta ei ainoastaan ilman väkivaltaista vallankumousta, vaan myöskin hävittämättä sitä valtiovallan koneistoa, jonka hallitseva luokka on luonut” — opetti Lenin.

Minkä vuoksi on välttämätöntä murskata vanha valtiokoneisto?

Asia on niin, että vallitseva luokka rakentaa valtiokoneistonsa sellaiseksi, että se parhaiten palvelee sen etuja ja puristaa sorrettavia luokkia. Sen vuoksi hallitsevan luokan riistoa vastaan noussut sorrettu luokka ei voi yksinkertaisesti ottaa valmiina entistä valtiojärjestöä ja sen virkamiehistöä, koska sekä hallintoelimien koko systeemi, että virkamiehistön kokoonpano on sellainen, että vanha valtiokoneisto voi vain puristaa vallankumouksellista luokkaa. Vanha valtiokoneisto, asetettuna vallankumouksellisen luokan palvelukseen, itse asiassa vain vahingoittaisi sitä ja työskentelisi vanhojen riistäjien hyväksi.

Siis valtio syntyi yhdessä luokkien syntymisen kanssa. Ainoastaan luokkien hävittyä, luokattoman yhteiskunnan muodostuttua ja luokkataistelun tauottua, t.s. kommunistisessa yhteiskunnassa, tulee valtio tarpeettomaksi.

Ovsjannikova & Levitan
“Yhteiskuntaoppi – IV osa”
Valtion Kustannusliike Kirja,
Petroskoi — 1933

Leave a comment