Sergei Mironovitsh Kirov (1934)

Puoluettamme on kohdannut suuri menetys.

Joulukuun 1 p:nä luokkavihollisten lähettämän konnan – murhaajan kädestä tuhoutui tov. KIROV. Ei ainoastaan meille, – hänen läheisille ystävilleen ja tovereille, – mutta kaikille, jotka häntä tuntevat vallankumouksellisessa toiminnassa, tuntien hänet taistelijana, toverina ja ystävänä, on Kirovin kuolema korvaamaton menetys. Vihollisen kädestä tuhoutui ihminen, joka koko elämänsä antoi työväenluokan, kommunismin, ihmiskunnan vapauttamisen asialle.

Tov. Kirov oli esikuva bolshevikista, joka ei tuntenut pelkoa ja vaikeuksia puolueen asettaman suuren päämärän saavuttamisessa. Hänen suoruus, rautainen horjumattomuus, hänen hämmästyttävät ominaisuutensa vallankumouksen innoittavana johtajana yhtyivät hänessä sen sydämellisyyden ja herkkyyden henkilökohtaisissa toverillisissa suhteissa, sen säteilevän lämmön ja yksinkertaisuuden kanssa, jotka ovat ominaisia todelliselle leniniläiselle.

Tov. Kirov on työskennellyt SNTL:n eri alueilla niin maanalaisuuden aikana kuin Lokakuun vallankumouksen jälkeen, – Tomskissa, Astrahanissa, Vladivostokissa ja Bakussa – ja kaikkialla on hän pitänyt korkealla puolueen lippua ja vallankumouksellisen väsymättömällä, energisellä ja hedelmällisellä työllä voittanut puolueen asian puolelle miljoonat työtätekevät.

Viimeiset yhdeksän vuotta on tov. Kirov johtanut Leninin kaupungin ja Leningradin alueen puoluejärjestöä. Lyhyessä surukirjeessä on mahdoton antaa hänen toimintansa arviointia Leningradin työtätekevien keskuudessa suorittamasta työstä. Vaikea olisi ollut löytää puolueestamme sopivampaa johtajaa Leningradin työväenluokalle, joka niin taitavasti yhdisti kaikki kommunistit ja koko työväenluokan puolueen ympärille. Hän loi Leningradin järjestössä bolshevistisen järjestyneisyyden, kurin ja rakkauden ja vallankumouksen asialle uskollisuuden ilmapiirin.

Sinä tov. Kirov, olit läheinen kaikille meille, uskollisena ystävänä, rakastettuna toverina ja luotettavana työkumppanina. Me tulemme muistamaan työtäsi sen viimepäiviin asti, hautaan asti, kallis ystävä. Ja tulemme tuntemaan menetyksemme katkeruuden. Sinä olet ollut aina kanssamme sosialismin voiton puolesta käytävien raskaiden taistelujen vuosina maassamme, sinä olet ollut aina kanssamme puolueemme sisällä ilmenneiden horjumisten ja vaikeuksien vuosinakin ja elänyt kanssamme kaikki viime vuosien vaikeudet, ja me kadotimme sinut hetkellä, jolloin maamme on saavuttanut suuria voittoja. Kaikissa tässä taistelussa, kaikissa voitoissamme on paljon sinun osuuttasi, paljon sinun energiaasi, voimaa ja palavaa rakkautta kommunismin asialle.

Hyvästi, kallis ystävä ja toveri Sergei.

J. STALIN. S. ORDSHONIKIDSE. V. MOLOTOV. M. KALININ. K. VOROSHILOV. L. KAGANOVITSH. A. MIKOJAN. A. ANDREJEV. V. TSHUBAR. A. SDANOV. V. KUIBYSHEV. J. RUDSHUTAK. S. KOSSIOR. M. POSTYSHEV. G. PETROVSKI. A. JENUKIDSE. M. SKIRJATOV. Em. JAROSLAVSKI. M. JESHOV.

Punainen Karjala, N:o 276. LISÄLEHTI. V. 1934, Sunnuntaina, joulukuun 2 p:nä. – NKP(b):n Karjalan AK:n, KASNT:n TpKK:n ja KALN:n lehti.

Leave a comment