F. Dzierzhynski (1926)

(F. Dzierzhynskin kuoleman johdosta)

Frunzen jälkeen – Dzierzhynski.

Vanha leniniläinen kaarti on menettänyt taas erään parhaimmista johtajistaan ja taistelijoistaan. Puolue on kärsinyt vielä yhden korvaamattoman menetyksen.

Kun nyt, avoimen kirstun ääressä, muistelee toveri Dzierzhynskin kulkemaa tietä – vankiloita, pakkotyötä, karkoituksia, Vastavallankumousta vastaan taistelevaa Erikoiskomiteaa, rappiolle joutuneen kulkulaitoksen kunnostamista, nuoren sosialistisen teollisuuden rakentamista, – niin tekee mieli luonnehtia tämä kiihkeä elämä yhdellä ainoalla sanalla: PALAMISEKSI.

Lokakuun vallankumous asetti hänet vaikeaan tehtävään – johtamaan Vastavallankumousta vastaan taistelevaa Erikoiskomiteaa. Porvaristo ei tuntenut toista vihatumpaa nimeä kuin oli Dzierzhynskin nimi, Dzierzhynskin, joka torjui teräksisellä kädellä proletaarisen vallankumouksen vihollisten iskut. Toveri Felix Dzierzhynskiä nimitettiin siihen aikaan ”porvariston kauhuksi”.

”Rauhallisen kauden” tultua toveri Dzierzhynski jatkaa kiihkeää toimintaansa. Toveri Dzierzhynski tekee palaen työtä järjestäessään epäkuntoon joutunutta kulkulaitosta, ja sen jälkeen Korkeimman kansantalousneuvoston puheenjohtajana hän palaa teollisuutemme rakennustyössä. Tuntematta lepoa, karttamatta mitään arkipäiväistä työtä, taistellen miehuullisesti vaikeuksia vastaan ja voittaen ne, uhraten kaikki voimansa, kaiken tarmonsa sille asialle, jonka puolue oli hänelle uskonut, – hän paloi loppuun työssä proletariaatin etujen hyväksi, kommunismin voiton hyväksi.

Jää hyvästi, Lokakuun sankari! Jää hyvästi, puolueen uskollinen poika!

Jää hyvästi, puolueemme yhtenäisyyden ja mahdin rakentaja!

J. Stalin

Heinäkuun 22 pnä 1926

”Pravda” № 166,
heinäkuun 22 pnä 1926