Todellisen kansanvallan puolesta (1939)

”Kommunistit hävittävät kansanvallan”! ”Punainen Armeija tuhoo Suomen kansan vapauden”. Näin huutaa päivästä päivään Suomen rahamahdin ostama lehdistö. Jokainen taantumuksen palkattu kynä- ja saarnarenki, työläisten murhissa ja muilutuksissa kunnostautuneista lapualaishuligaaneista aina sosialidemokraattien oikeistoherroihin asti hihkuu ja uhoo muka kansanpuolesta kommunisteja, tyytymättömiä työläisiä ja talonpoikia vastaan.

Kukahan se uhkaa kansanvaltaa Suomessa? Kuka sitä puolustaa? Kuka sen puolesta taistelee?

On aivan suoraan sanottava, että Suomessa, sen jälkeen kun maan valtaluokka v. 1918 onnistui kukistamaan maan työtätekevien nousun todellisen kansanvallan puolesta, ei maassa ole vallinnut kansanvalta — vaan yläluokan rahavalta. Sen jälestäkään ei Suomessa ole koko sen itsenäisyyden aikana päässeet kansanvaltaiset olot voimaan.

Mitä kansanvaltaa se on, että suurelta osalta työväestöä on riistetty perustuslain mukaiset oikeudet järjestyä puolueeksi, — estämällä kommunistisen puolueen toiminta? Mitä kansanvaltaa se semmoinen on, joka antaa vangita monta kertaa kokonaisia eduskuntaryhmiä, kuten Suomessa on tapahtunut ja missä lapualaishuligaanien annetaan valtion palkoissa olevien ohranain avustuksella ryöstää kansanedustajia suoraan eduskunnan valiokuntain istuntosalistakin?

Mitä kansanvaltaa se sellainen on, että aseistetut lapualaishuligaanit saavat virkavallan suojassa karata työläisten kimppuun — murhata, raiskata, muiluttaa ja kiduttaa työväenluokan ja talonpoikaiston sekä sivistyneistön parhaita edustajia kuten Suomessa v. 1930 ja sen jälkeisinä vuosina sallittiin? Mitä kansanvaltaa se sellainen on, että lapualainen murhaajasakki saa rauhassa terrorisoida maan sivistys- ja kulttuurielämää, häpäistä koululaitosta ja yliopistoa raukkamaisilla raakalaishyökkäyksillä kansanvaltaisia aineksia vastaan? Mikä kansanvalta se sellainen on, jossa maan ruotsalaiselta vähemmistökansallisuudelta uhataan riistää hengen ja omaisuuden turva?

Mitä kansanvaltaa se on sellainen, jossa väkivalloin tukahdutetaan vapaamielinen kirjallisuus ja sanomalehdistö — kuten Suomessa on tehty? Mitä kansanvaltaa se on sellainen, että työläisiltä ja talonpojilta kaikella väkivallan ankaruudella riistetään oikeus puolustaa itseään suurpääoman riistovaltaa vastaan.

Onko se kansanvaltaisen komennon mukaista, että poliisit pamputtavat hajalla työväen kokouksia, ohranat terrorisoivat kaikkia kansanvaltaisia aineksia, rankaisuretkikunnat hakkaavat ja vangitsevat talonpoikia, kuten 1932 Nivalassa tehtiin.

Mitä kansanvaltaa se loppujen lopuksi on, että Suomen kansa on saatettu täysin lainsuojattomana taantumuksellisen virkavallan käsiin, riistämällä siltä kaikki lailliset oikeudet, kuten nyt on tehty. Mitä vapautta ja kansanvaltaa se on sellainen, että kokonaisten kaupunkien, pitäjien, jopa läänien asujaimisto on karkoitettu kodeistaan, kun koko kansan elämän perusteet on tuhottu, kun kansa on heitetty herrojen hulluudessaan aikaansaaman sodan kauhuihin.

Terrori, sota kansaa — omaa kansaa vastaan, ryöstö ja mielivalta — siinä on Suomen yläluokan ”kansanvalta”. Tätä ryöstön ja raiskauksen ”vapautta” tahtovat maan vallassaolijat saada myös suuret kansanjoukot tukemaan.

Tähän kurjaan sotaan omaa kansaansa vastan ovat lähteneet myös sosialidemokratian oikeistolaiset johtajat, tannerit, aaltoset y.m. He koettavat työväestönkin johtaa taistelemaan omia elinetujaan vastaan. Heidän petoksensa kautta on Suomen työväestö jo menettänyt parhaimmat oikeutensa: oikeuden puhua, oikeuden kokoontua, oikeuden käyttää omaa punaista vapaudenlippuaan. On menetetty vuosikymmenien taistelun tuloksen saavutettu kahdeksantuntinen työpäivä. Nyt nämä herrat ovat ajaneet maan työtätekevän väestön riistäjäkapitalistien sotaan Suomen kansaa — sen Kansanvaltaista hallitusta — Kansanhallitusta vastaan. Nämä todelliset kansan murhaajat lietsovat vihaa Neuvostoliittoa — Punaista Armeijaa vastaan, näitä voimia vastaan, jotka ovat tulleet Suomen kansan avuksi tällä hädän hetkellä.

Kansainvälisen sosialidemokratian viime vuosikymmenien historiassa on kyllä monta häpeällistä petosta työväen asiaa vastaan, mutta mitään niin alhaista kuin Suomen tannerien petos ei maailman työväenliikkeen historia ole aikaisemmin tuntenut. Nämä herrat, jotka taistelevat lapualaispimentolaisten kanssa Suomen kansan oikeuksia ja vapautta vastaan, eivät todella kelpaa puhumaan kansanvallan ja vapauden puolesta. Samaa on sanottava maalaisliittolaisten taantumusjohtajista — niukkasista, relandereista, kallioista y.m. Henkilöt, jotka ovat syypäitä Suomen kansan suurimpaan onnettomuuteen, eivät edusta kansanvaltaa, vaan väkivaltaa ja vääryyttä.

Suomen kansalle koittaa pian todellinen apu. Sen tuo sille Kansanhallituksen ja sen armeijan, Kansanarmeijan pikainen voitto. Tämän voiton takaa Neuvostoliiton Punaisen Armeijan apu. Kun on voitettu riistäjäin ja kansansortajain valta, niin voimaan astuu kansanvalta — Suomen Kansanvalta.