Kommunistinen moraali (1967)

Kommunistinen moraali on sosialistista ja kommunistista yhteiskuntaa rakentavien käyttäytymistä koskevien periaatteiden ja normien muodostama kokonaisuus. Kommunistisen moraalin pääpiirteet ja tärkeimmät periaatteet hahmotellaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ohjelman kommunismin rakentajan moraalisäännöstössä. Se käsittää seuraavat siveelliset periaatteet:

— uskollisuus kommunismin asialle ja rakkaus sosialistista isänmaata ja sosialistisia maita kohtaan;

— tunnollinen työ yhteiskunnan hyväksi, (joka ei tee työtä, ei myöskään syö);

— jokaisen kansalaisen huolenpito yhteiskunnallisen omaisuuden säilymisestä ja lisääntymisestä;

— korkea tietoisuus yhteiskunnallisesta velvollisuudesta; suvaitsemattomuus yhteiskunnan etujen vahingoittamista kohtaan;

— kollektivismi ja toverillinen keskinäinen apu: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta;

— humaanit ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvat ihmissuhteet: ihminen on ihmisen ystävä, toveri ja veli;

— rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, siveellinen puhtaus, yksinkertaisuus ja vaatimattomuus yhteiskunnallisessa ja yksityiselämässä;

— perheenjäsenten keskinäinen kunnioitus ja huolehtiminen lasten kasvatuksesta;

— suvaitsemattomuus epäoikeudenmukaisuutta, leväperäisyyttä, epärehellisyyttä, kiipijämäisyyttä ja kiristystä kohtaan;

— Neuvostoliiton kaikkien kansojen ystävyys ja veljeys, suvaitsemattomuus kansallista ja rotuvihaa kohtaan;

— leppymättömyys kommunismin, rauhan ja kansojen vapauden asian vihollisia kohtaan;

— veljellinen solidaarisuus kaikkien maiden työtätekeviä ja kaikkia kansoja kohtaan.

Historiallisesti kommunistinen moraali pohjautuu työväenluokan maailmankatsomukseen ja moraaliin, joka on omaksunut myös yleisinhimillisiä siveellisiä perusnormeja, jotka ovat muodostuneet kansanjoukkojen keskuudessa vuosituhansien kuluessa taistelussa yhteiskunnallista sortoa ja siveellisiä paheita vastaan. Siveellisyyden ja oikeudenmukaisuuden perusnormit, jotka riistäjävallan kaudella kieroutuivat tai jotka on piittaamattomasti tallattu maahan, kommunismi asettaa rikkumattomiksi elämänohjeiksi sekä yksityisten henkilöiden että kansojen välisissä suhteissa.

Kommunismin rakentajan moraalisäännöstö määrittelee yksilön uuden suhteen yhteiskunnalliseen omistukseen ja yhteiskunnan etuihin (kollektivismi, humanismi, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, yksinkertaisuus ja vaatimattomuus). Kommunistisen moraalin kansainvälistä luonnetta ilmentävät syvästi periaatteet Neuvostoliiton kansojen ystävyydestä sekä veljellisestä solidaarisuudesta kaikkien maitten työtätekeviä ja kaikkia kansoja kohtaan.

Kommunistisen moraalin siveelliset vaatimukset määrittelevät neuvostoyhteiskunnan kaikkien siveellisten arvojen, kuten velvollisuuden, kunnian, omantunnon jne. , sisällön. Niihin perustuu myös neuvostokansan ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johdonmukainen taistelu rauhan puolesta ja ihmiskunnan vapauttamiseksi ydinsodan uhasta.

Kommunistinen moraali on korkein vaihe ihmiskunnan siveellisessä kehityksessä. Sen säätämät normit ovat yksilön kasvattamisen ja uudelleenkasvattamisen tärkeä edellytys. Kommunistisessa yhteiskunnassa kommunistisen moraalin normien yleinen toteutuminen tekee tarpeettomaksi yksilön ja yhteiskunnan välisten suhteiden säätelyn lainsäädännöllisin ja hallinnollisin keinoin; yksilön käyttäytyminen siten kuin hänen tiedostamansa yhteiskunnallinen velvollisuus käskee, tulee eliminoimaan kaikki ulkoisen pakotuksen muodot ja johtaa todellisen yksilönvapauden toteutumiseen. Lakien ja hallinnollisten toimenpiteiden luonnollinen korvautuminen kommunistisen moraalin normeilla muodostuu vallankumoukselliseksi siveellisyyden historiassa ja johtaa samalla pakollisuusperiaatteet katoamiseen.

Kommunistisen moraalin perustan muodostaa luova kommunistinen suhde työhön. Kommunistinen moraali syntyy silloin, kun yksilö ei työskentele eikä ponnistele ainoastaan omien henkilökohtaisten tarpeittensa tyydyttämiseksi, vaan myös yhteiskunnan ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kommunistisen moraalin periaatteiden toteuttamista palvelee sosialistisen valtion kaikkinainen toiminta, jonka tavoitteena on luoda yltäkylläisesti aineellisia ja henkisiä hyödykkeitä, samoin kuin koko kommunistinen kasvatusjärjestelmä, koulu, kirjallisuus ja taide.

Kommunistisen moraalin periaatteiden kehittyminen ja vakiintuminen tapahtuu ankarassa taistelussa porvarillisen moraalin, yksityisomistuksen synnyttämän ajattelutavan, taikauskojen ja ennakkoluulojen jäännöksiä vastaan. Tämän monitahoisen taistelun kautta kommunistisesta moraalista kehittyy koko ihmiskunnan tuleva, todella humaani moraali.