Muhamettilaisen naisen valveutuminen
Yksi Venäjän vallankumouksen suurista saavutuksista oli naisen aseman kohottaminen. Kaikkialla Neuvostoliiton alueella toimii nainen nyt tasa-arvoisena miehen rinnalla, yhteiskunnallisen elämän kaikilla aloilla. Ennenkaikkea näkyy tämä naisen asemassa tapahtunut suuri muutos muhamettilaisen naisen nykyistä asemaa tarkastellessa.
Jos kuka, niin muhamettilainen nainen oli vailla kaikkia oikeuksia. Hän oli kokonaan miehensä orja. Hänellä ei ollut liikkumis- eikä toimintavapautta. Maailma ulkopuolella kotia oli hänelle täydellisesti tuntematon. Jos hän joskus pääsi astumaan kodin kynnyksen ulkopuolelle, niin täytyi se tapahtua vahvasti hunnutettuna. Vasta lokakuun vallankumous repi hunnun hänen kasvoiltaan ja antoi hänelle ihmisoikeudet. Sen jälkeen on muhamettilainen nainen kehittynyt nopeasti. Kaikkialla Neuvostoliiton muhamettilaisten kansojen keskuudessa on enemmistö naisia jo ottanut paikkansa yhteiskunnallisessa elämässä. Sitä todistavat myös tässä esitettävät muutamat luvut Krimin Autonomisen Neuvostotasavallan alueelta.
Monissa Krimin tataarilaisissa kylissä ottaa naisista osaa neuvostovaaleihin jo 90 %. Niinpä kun kyläneuvoston jäsenistä oli v. 1927 naisia 12,9 %, niin oli niistä venäläisiä 41,8 % ja tatarilaisia 50,5 %. Venäläisten naisten epäedullista suhdetta kyläneuvostoissa selittää osaksi se, että venäläiset asuvat enemmän kaupungeissa kuin tataarilaiset. Tehdaskomiteain naisjäsenistä oli tataarilaisia 35 % ja kansanoikeuden naisjäsenistä 13,4 %. Vuoden 1927 alkupuolella pidetyistä 87 naisten edustajakokouksesta oli 31 tataarilaisten naisten. Venäläisten naisten edustajakokouksia oli niistä 34, loput vähemmistökansallisuuksien. Kun Krimin tasavallan väestöstä on vain 26 % tataarilaisia ja 51 % venäläisiä, niin menevät tataarilaiset naiset jo edelle venäläisistäkin. Edustajain (delegaattien) luvussa olivat venäläiset naiset kyllä edellä. Koko Krimin Neuvostotasavallan alueella oli edustajien luvusta tataarilaisnaisedustajia 21,2 % ja venäläisiä 60 %. Kun edustajia oli kaikkiaan noin 2,500 niin tuli noin 500 tataarilaisnaista puolen vuoden aikana ottaneeksi osaa tähän tärkeään naisten toimintaan. Kaikissa naisten opinnoissa, puolue- ja yhteiskunnallisten työn kursseilla ovat he mieslukuisesti mukana. V. 1927 alussa kuului Krimin puoluejärjestöön 1,069 naista eli 13,6 % koko jäsenistöstä, joista tataarilaisnaisia oli 55, eli 5,1 % koko naisjäsenten luvusta. Tämä ei ole vielä paljon, mutta vaikeudet huomioonottaen saattaa siihen olla tyytyväinen. V. 1927 Krimin puoluekonferenssin naisedustajista oli 41,1 % tataarikkoja ja vain 26,3 % venakkoja, edellisessä konferenssissa oli suhde päinvastoin eli 36,3 venäl. ja 41 % tataarilaisia. Koko alueen naistyönjohtajana toimii tatarilainen naistoveri.
Mutta vielä on paljon vaikeuksia voitettava, ennenkuin kaikki tataarilaisnaiset saadaan ottamaan haltuunsa Neuvostovallan sille antamat oikeudet. Muhamettilainen papisto käy hiljaista mutta sitkeää taistelua kaikkea naisen yhteiskunnalliseen elämään osallistumista vastaan. Kaikenlaisilla peloituksilla koettaa se saada vanhemmat estämään lapsetkin yhtymästä nuoriso- ja pioneerijärjestöihin. Mutta alku on jo voimakas ja jo valveilla olevat tataarilaisnaiset vetävät yhä uusia naisjoukkoja yhteiskunnallisten olojensa rakennustyöhön, sosialistiseen rakennustyöhön sekä taisteluun välinpitämättömyyttä ja ennakkoluuloja vastaan. Jo nyt kelpaa tuo ennen niin syvästi sorrettu muhamettilainen nainen esimerkiksi suurelle joukolle kapitalististen maiden työläisnaisia.
Kapitalististen maiden työläis- ja talonpoikaisnaisetujoukolla on suuri työ suoritettavana, s.o. voittaa suurten työläis- ja talonpoikaisnaisten joukot taisteluun riistäjiä ja sortajia vastaan, sellaisen vallan luomiseksi, joka avasi Venäjän työläis- ja talonpoikaisnaisille täyden vapauden taisteluun sosialismin toteuttamiseksi ja lujittamiseksi maassa.
T.
Työläis- ja talonpoikaisnaisten lehti — N:o 4 — Huhtikuu 1928 — Helsinki
Marxismi-Leninismi 