Selostus Saksan tilanteesta
YRJÖ SIROLA.
Kominternin XI plenumissa toveri Thälmann selosti Saksan KP:n tehtäviä ja tilaa:
Uuden vallankumouksellisen nousun tosiasioita on: lakot, joukkojen liittyminen fascistivastaiseen liittoon, sosdem työläisten erkaneminen johtajistaan ja petturipuolueesta, fascistien sisäiset hajaannusilmiöt ja KP:n organisaattorinen kasvu. S.D.P:n joukkovaikutuksen väheneminen vähentää myös sen merkitystä porvaristolle joukkojen rauhotuskeinona ja noskein hallitukseenpääsyn tilaisuuksia. Heitä siedetään vielä Preussissa, mutta ei tarvita valtakunnan hallituksessa.
Natseja (Hitler-fascisteja) ei myöskään oteta hallitukseen; osaksi ulkopoliittisista syistä, mutta etupäässä siitä syystä, että ne eivät ole vastanneet toiveita, eivät ole saaneet lisääntyvää kannatusta, mikä on kompuolueen ansio. Porvaristo odottaa nyt apua ”Teräskypärältä” (joka toukokuun lopulla on järjestänyt paraateja). KP on saanut joukkoja yhä paremmin käsittämään, että olisi itsemurhaa sallia fascistien esteettä kehittää väkivaltaansa. Mutta yhä on fascistidiktatuurin toimeenpanon vaara reaalinen. Puolueen on tarkasti seurattava joka askelta siirtymisessä fascistidemokratiasta fascistidiktatuuriin. Tämä kylläkään ei merkitse fascistivallan luokkasisällön muutosta, sillä kumpikin ovat finanssipääoman diktatuurin muotoja, mutta silti on tärkeä joukkojen taistelu porvariston avointa väkivaltaa vastaan.
Saksan tilanteen erikoisuus nyt on juuri fascistikomennon toimeenpanon pyrkimys. Diktatuurinsa lujittamisessa tarvitsee finanssipääoma myös sosialifascistien apua, jotka ovat sen tärkein tukikohta. Fascistisia toimenpiteitä viime aikoina on kompuolueen valtiopäiväedustajain valtuuksien riistäminen, jota seuraa satoja oikeusjuttuja niitä vastaan. Pitkin Saksaa kielletään mielenosotuksia. Kommunistilehtiä lakkautetaan, oikeusvainot kiihtyvät. Presidentin määräyksellä on julistettu piiritystila, joka pakottaa vallankumouksellisen työväenliikkeen puollegaaliseen tilaan. Ennakkosensuuria sovelletaan. Tilanne muistuttaa imperialistisen sodan pahimpia aikoja. Karl Liebknecht-taloon (KP:n KK:n toimisto) suoritettiin poliisihyökkäys, — jossa mitään etsittyjä ”todisteita” ei löydetty. Kaikki tämä merkitsee kansalaissodan kehkeytymistä.
Ryhtyessään selittämään fascismin ja sosfascismin suhteita, lausuu tov. Thälmann, että siinä suhteessa on ennen tehty suuria virheitä. Oikeistolaisvirhe on ollut se, kun joku on kontstruoinut periaatteellista ristiriitaa niiden kesken, ja toinen vaarallinen virhe tehty, kun on sekotettu ne yhteen. ”Natsit” ovat yhä vaarallinen joukkoliike ja sosfascistit koettavat niiden kanssa kilpaillen osottaa porvaristolle, että kykenevät hekin käyttämään väkivaltaa työväkeä vastaan. Niiden ”Tasavallan lippu” järjestön johtaja Hörsing järjestää paraillaan uutta suojakuntaa, ”shufo”, aseelliseen taisteluun työväkeä vastaan.
Tov. Thälmann toteaa, että on olemassa objektiiviset edellytykset vallankumouksellisen tilanteen kehittämiselle, mutta Kompuolueen on se luotava joukkotaisteluita kehittämällä. On muistettava että kapitalismia ei voi kukistaa murskaamatta sos.-demokratiaa. Kompuolue on ainoa anti-kapitalistinen puolue ja sen on noudatettava tarkkaa hyökkäävää politiikkaa.
Taistelussa fascismia vastaan on tehty virheitä. Aluksi huudettiin vain: Lyökää fascisteja! — mutta kun fascismi kasvoi joukkopuolueeksi, oli tärkeä järjestää myös voimakas ideologinen kamppailu. Siinä on jo saavutettu tuloksia, osataan lähestyä fascistien pimittämiä joukkoja. Hitleriläisten menestys perustuu niiden demagogiseen uhoamiseen, että ovat Young-plaania vastaan. Vaaliohjelmallaan viime syksynä KP osotti Saksan kansan todellisen vapautumisen tien. Joulukuussa teki puolue päättävän taktillisen käänteen, alkoi laajan joukkokamppailun fascisteja ja sosfascisteja vastaan. Valtiopäivillä esitettin ehdotuksia, että Saksa lakkaisi suorittamasta Young-plaanin edellyttämiä maksuja, että se eroaisi Kansainliitosta ja että pantaisiin erikoinen vero miljoneereille. Äänestämällä näitä vastaan paljastivat natsit niin pahasti itsensä, etteivät osanneet muuta kuin — lähteä pois valtiopäiviltä!
Sen kautta tuli sosdemeille kommunistien kanssa enemmistö. Sosdemit paljastettiin miljoneerivero-kysymyksessä: syksyllä ne äänestivät sen puolesta, mutta nyt vastaan — kun se uhkasi tulla päätökseksi. Esitettiin poliisimäärärahojen kieltämistä Thyringin ja, Braunschweigin fascistihallituksilta; sosialifascistit äänestivät ehdotusta vastaan. Esitettiin ehdotus Vapun julistamisesta juhlapäiväksi; sosfascistit äänestivät vastaan. Muita samanlaisia näytteitä saatiin myös. Joukkojen tyytymättömyys sosdem johtoa vastaan kasvoi, ja nyt, toukokuun lopulla saavat ne puoluepäivillään koettaa selittää menettelyään. Suurten joukkojen eroaminen sos.-puolueesta todistaa jo kompuolueen menestystä taistelussa sosfascisteja vastaan. Erikoisen tärkeä on paljastaa ”vasemmisto”-nosket työväenluokan mitä vaarallisimmiksi vihollisiksi. On merkittävä lukuisia tapauksia, jolloin sosdem työläiset ovat nousseet puoluejohtoaan vastaan ja yhdessä kommunistien kanssa ottaneet osaa taisteluihin fascisteja vastaan, samoin lakkoihin, joista johto on niitä kieltänyt.
Esittämällä kansanvallankumouksen tunnuksen Marxin ja Leninin mielessä on puolue asettanut konkreettisesti proletariaatin ja puolproletaaristen sekä keskiluokkain eteen kysymyksen sosialistisen Saksan luomisesta konkreettisena. Sillä lipulla, ja pitäen esillä sosialismin valtavia saavutuksia SSSR:ssä, jotka konkreettisesti todistavat sosialismin etevämmyyden kapitalismin rinnalla, käy puolue taisteluun.
Talvella oli taantumuksellisessa ”Hamburger Nachrichten” lehdessä kirjotus, jossa sanottiin: ”Bolshevismi Saksassa merkitsee bolshevismia koko Europassa … Jos Moskovassa tulee olemaan bolshevikkihallituksen poliittinen ja Berlinissä sen työkeskus, niin 5-vuotisplaanin toteuttaminen on lapsenleikkiä … Silloin järkkyisi maailma perusteitaan myöten…”
Saksa on kapitalistisen ketjun heikoin rengas ja Saksan proletariaatti sekä sen kompuolue on maailman proletaarisen vallankumouksen kehittymisen vahvimpia renkaita. Tehtävämme on selvä. Edessä on valtava taistelu. Eteenpäin uusiin voittoihin suuressa, ratkaisevassa taistelussa.
* * *
Saksan kommunistipuolueen työstä maaseudulla tov. Thälmann on pitänyt huomattavan puheen Oldenburgin vaalitaistelussa. Siinä hän osotti kuinka hallitus agraaripolitiikallaan suorittaa kansalta kiskotuista varoista 4 miljardia markkaa, ”avuksi” tilanherroille ja kulakeille. Se politiikka vie tuhoon työtä tekevät talonpojat. Oldenburgissa esim. on 34 tuhannella pientalonpojalla, s.o. puolella koko maalaisväestöstä 15½ tuh. ha. maata, 84:llä tilanherralla on lähes 4 kertaa enemmän maata kuin 34 tuhannella alle 2 ha. omistavalla talonpojalla. Jo Engels sanoi, että suurliikkeet murskaavat pienet niinkuin veturi käsikärryt. Numeroilla osottaa tov. Thälmann kuinka hallitus suosimalla suurviljelijöitä köyhdyttää työtätekevät maalla ja kaupungissa.
Kommunisteja vastaan agiteerataan häpeämättömällä valheella, että muka kommunistit ottavat talonpojalta maan ja karjan, sulkevat kirkot, jne. Porvarillisen hallituksen ulosottomies — se riistää nyt Saksan työtätekeviltä talonpojilta viimeisen lehmän ja maan. Maanviljelyskonetehtaat ja apulantayhtiö kiskovat talonpojalta selkänahan monopolihinnoillaan. Kapitalistimaissa supistetaan kylvöalaa, Neuvostoliitossa laajennetaan. Tov. T. esittää tilastonumeroita Neuvostovallan maapolitiikasta.
Toukok. 14–15 p. plenumin laatimassa maaohjelmassa osoitetaan kuinka Neuvostovalta takavarikoi tilanherrain maan ja antoi talonpojille, kuinka työväen ja talonpoikain hallitus edistää maanviljelystä ja auttaa viljelijöitä. Pientalonpojat, jotka eivät yksin voi hankkia traktoreita ja suuria maanviljelyskoneita, yhtyvät koltalouksiksi. Maaseutu sähköistetään. Pientalonpoika on neuvostomaassa lakannut olemasta riistämisen esine.
Kapitalistimaissa on traktori vain suurtilallisten saatavissa. Neuvostoliitossa ovat traktorit miljoonien talonpoikain käytettävänä. Tulokset alkavat jo näkyä. Tsaarin aikana, arvioitiin talonpojan tulot keskimäärin 242 rpl. Koltalouksissa on talonpojan keskiansio jo 500 rpl. vuodessa. Sellaista saa aikaan pien- ja keskitalonpoikain vapaaehtoinen yhteenliittyminen.
Agraarikriisi Saksassa asettaa pientalonpojan eteen vaihtoehdon: joko yhdessä kommunistien kanssa vapautusohjelmamme perusteella ja taistellen viedä se voittoon, jolloin pääsee kylvämään traktorilla, tai kulkea porvariston, fascistien mukana ja joutua traktorin alle, tuhoutua. Saksan Kompuolue kutsuu työläisiä ja palveluskuntalaisia tukemaan talonpoikain taistelua.
Pienten ja keskitalonpoikain, puutarhurien ja kalastajien velat ovat väh. 5 miljd. mk. Me vaadimme tämän velkataakan poistamista.
Työtätekevät talonpojat maksavat vuosittain pankeille ja koronkiskureille väh. 500 mlj. mk. velkain korkoja. Pois tämä finanssipääomalle menevä vero.
Pientalonpoikain välittömät verot ovat väh. 150 milj. mk. Se vero on poistettava ja alennettava keskitalonpoikain veroja.
Välilliset verot, jotka tuntuvat pientalonpoikain ostoksissa ja vähentävät maantuotteiden menekkiä työväelle, merkitsevät 5 miljd:n mkn. taakkaa kansalle. Me vaadimme niiden poistamista.
Työtätekevät talonpojat maksavat väh. 400 milj. mk. vuokraa. Me vaadimme tämän suurmaanomistajille menevän veron poistamista.
18,000 suurtilaa omaavat 5.2 milj. ha. maata, metsää lukuunottamatta. Me vaadimme suurmaanomistajain maan takavarikoimista ilman mitään korvausta ja maan maksutonta antamista vähämaisille talonpojille ja heidän pojilleen.
Hallitus maksaa Itä-Preussin tilanherroille, kulakeille ja pankeille 2½ miljd. mk. n.s. ”Itä-apua”. Me vaadimme valtioapua työtätekeville talonpojille ja näiden 2½ miljardin antamista ainoastaan työtätekeville.
Rehujen ja teollisuustuotteiden tullit kohottavat talonpoikaistalouden menoja 40 pros. Me vaadimme kansanvastaisten tullien poistamista.
Työttömyyden takia on kansan ostokyky vähennyt 5 miljd. mk. Työttömyyden poistaminen kohottaisi maataloustuotteiden menekkiä 40 pros. Me vaadimme kommunistien työttömyysohjelman viipymätöntä toteuttamista. Hallitus ja valtiopäivät ovat säätäneet lakeja, joiden mukaan työttömyydestä kärsivät köyhät talonpojat ja kalastajat eivät saa mitään työttömyysapua. Talonpojat eivät jaksa maksaa vanhojen elatukseen tarvittavia summia. Vanhoille ja sairashoitoon menee vuosittain 500 milj. mk. Me vaadimme valtion vakuutusta vanhoille ja sairaille talonpojille ja kalastajille.
Työnantajat hyökkäävät työväen ja palveluskuntalaisten työpalkan kimppuun, pyrkien alentamaan niitä 10–30 pros. Se merkitsisi uutta kansan ostokyvyn alenemista 4–5 miljd. mk:n edestä ja vähentäisi maantuotteiden menekkiä 30–40 pros. ja supistaisi pientalonpoikain tuloja. Työtätakeväin talonpoikain täytyy sen takia kompuolueen ja vallankumouksellisen ammatillisen opposition johdolla kannattaa proletariaatin taistelua. On taisteltava joka pennin palkanalennuksia vastaan.
Youngin plaanin maksujen suoritukseksi kiskovat Saksan kapitalistit työtätekevältä kansalta 2 miljd. mk. vuodessa. Me vaadimme näiden maksujen lopettamista.
Työtätekeväin maalaisten on kompuolueen johdolla noustava taisteluun näiden vaatimusten puolesta. Ainoana näiden vaatimusten toteuttamisen takeena on yhteinen taistelu kapitalistisen valtion kukistamiseksi ja työväen-talonpoikain hallituksen aikaansaamiseksi, s.o. vapaan sosialistisen Neuvosto-Saksan puolesta.
Vaatimusten esittäminen paperilla ei vielä merkitse niiden toteuttamista. Talonpoikaisjoukkojen on itsensä noustava, kompuolueen johdolla ja yhdessä koko vallankumouksellisen työkansan kanssa, ratkaisevaan taisteluun. Me kutsumme koko Saksassa taistelun työn ja maan saannin sekä leivän puolesta. Niin hyvin työläisille ja työläisnaisille, miljoonille työttömille, virkailijoille ja kaupunkien keskiluokille, kuin myös köyhäin talonpoikain miljoonaisille joukoille lyö vapautuksen hetki kansanvallankumouksen, sosialistisen proletaarisen vallankumouksen voittaessa.
Tilastojen mukaan (1927) on Saksassa 2,465 miljoneeria! Sellaisille ei tule olemaan paikkaa sosialismin ja proletaarisen diktatuurin maassa. On kaksi kansaa: rikkaitten kylläisten, mitättömän vähemmistön maailma ja köyhien, nälkäisten miljoonien maailma. Näiden kahden rintaman kesken on ratkaiseva taistelu kiertämätön. Eteenpäin kompuolueen johdolla uusiin taisteluihin ja uusiin voittoihin!
* * *
Toukokuun lopulla esitti Saksan Kompuolue laajan työttömäin ohjelman, jossa osotetaan, kuinka porvarit, kansallissosialistit ja sosialifascistit ovat osottautuneet täysin kykenemättömiksi pidättämään työttömyyden romahduksellista kasvua. Syy nälkään ja puutteeseen on kapitalistisessa järjestelmässä.
Kommunistipuolue vaatii 7-tuntista työpäivää ja 40-tuntista työviikkoa säilyttäen täyden palkan, vanhojen eläkeikää alennettavaksi 60 vuoteen ja eläkkeiden korottamista, palkkojen kohottamista ennalleen (työttömyyden aiheuttamat menetykset ovat 4 miljardia ja osatyöttömyyden takia 1 miljd.). Työmaiden sulkeminen on kiellettävä, työstä erottamiset lopetettava. Työhön pääsy järjestettävä työväen ja työttömäin valitsemain edustajain kontrollin alaisina toimivain toimistojen kanssa.
Vaaditaan rakennettavaksi vuosittain 300,000 uutta asuntoa, rautateiden korjaus pantava käyntiin, rakennettava teitä ja sähköratoja. Varat on hankittava verottamalla miljoneereja ja suuria voittoja, takavarikoitava ulkomaille pyrkivät pääomat, lopetettava sotatarkotuksin ja poliisien sotilaallistuttamiseen menevät maksut.
Ohjelmassa sanotaan: ”Ylpeydellä me, kommunistit kehotamme työtätekeviä joukkoja kääntämään katseensa SSSR:ään. Tässä voittoisan vallankumouksen maassa, jossa valta on työläisten ja talonpoikain käsissä, ei ole työttömyyttä. Siellä on teollistuttamisen, yhteiskunnallisen ja sivistyksellisen rakennustyön valtava nousu.
”Taistelussa miljoonat Saksan työläiset oppivat ymmärtämään, että taistelu leivän puolesta on samalla taistelua vallasta. Taistelu työn ja leivän puolesta merkitsee taistelua proletariaatin vallan, sosialismin, kansanvallankumouksen ja Neuvosto- Saksan puolesta.”
* * *
Tilanteen jännittyneisyyttä Saksassa kuvaa toukok. 30 p.. eri puolilta maata tulleet tiedot, että nälkäiset ovat hyökänneet elintarvevarastoihin. Berlinissä osottivat joukot mieltään ruokakauppoja kohtaan Weddingissä y. m. köyhälistökaupunginosissa. Poliisi yritti turhaan suorittaa vangitsemisia. Bettersfeldissä, Sandersdorffissa y.m. panivat työttömät toimeen mielenosotuksia piirittäen kaupungintaloja, ja kunnanvaltuustoja. Holzweisigissä pakotettiin kunnallishallitus jakamaan elintarpeita ja työttömyysavustusta. Elbingissä pakenivat kunnan viranomaiset raatihuoneelta mielenosottajien tullessa. Essenin lähellä ampui poliisi mielenosottajia. Hyväntekeväisyysyhdistysten hätäaputöissä tehdään lakkoja.
”Rote Fahne” kirjottaa: ”Poikkeuslakeja säätävä hallitus pyrkii yhä vain huonontamaan joukkojen asemaa. Poikkeuslain nojalla on hallitus tehnyt seuraavaa: aikoo säästää 200 milj. mk. sotainvalidien ja puutteenalaisten kustannuksella, alentaa virkailijain palkkoja 4–8 pros., kohottaa sokeriveroa 150 milj. markasta 270 miljoonaan, taas kohottaa bensiini- ja tupakkaveroa satojamiljoonia.” Työttömyysvakuutuksen maksusuorituksia kohotetaan myös. Kaikilla näillä keinoilla Brueningin hallitus aikoo saada 900 milj. mk. valtiotalouden vajauksen peittämiseksi. Mutta ne johtavat vain syvemmälle kriisiin ja valtiovararikkoon.
Fascistisen ”Teräskypärän” paraatijoukon Breslaussa ympäröi työväki huutaen: ”Punarintama!” (Rot Front), ”Alas fascistit” niin että fascistien laulut hukkuivat työväenjoukkojen huutoon. Brauslaun ympäristöllä pidettiin myös mielenosotuksia, joihin sosdem. työläiset ottivat osaa yhdessä kommunistien kanssa johtajiensa kiellosta huolimatta.
Viesti — Vol. II — No. 7 (19) — Heinäkuu 1931 — Brooklyn, New York
Marxismi-Leninismi 