Neuvosto-Karjalan kylissä, jotka sotatoimien kulussa ovat väliaikaisesti joutuneet Hitlerin ja Mannerheimin joukko-osastojen haltuun, kiertelevät niinsanotut ”rintamaselostajat”, TK:n miehet. He näkyvät esiintyvän asianomaisten urkintalaitosten erikoisvaltuuksin. He nuuskivat joka nurkan sekä julkisissa rakennuksissa että yksityisasunnoissakin, penkovat pöytälaatikot ja lumppuläjät, löytääkseen naljailun ja panettelun aihetta neuvostovaltaa ja sen asukkaita vastaan.
”Rintamaselostuksissaan” nuo ammattinaljailijat esiintyvät sitten samaan tyyliin kuin se entinen ”paremman herrasväen” piika, joka tavallisten ihmisten asuntoon jouduttuaan aina nyrpisteli ylhäisesti nokkaansa ja morkkasi kaikkea, mikä ei ollut niin kuin ”herrasväessä ruukattiin”.
Kun kuuntelee, miten rennosti ja omahyväisesti nuo saikkarit haukkua nalkuttavat kaikkia Karjalan oloja, parjaavat Karjalan rahvaan kätten töitä, luulisi heidän tulleen Karjalaan suoraan paratiisista, eikä köyhästä Suomesta, jossa niin moni asia on pahasti vinossa ja rempallaan.
Epäilemättä, Suomessa on paljonkin sellaista ”parempaa herrasväkeä”, jonka nykyinen elintaso on korkeammalla kuin karjalaisen talonpojan nykyinen elintaso. Mutta kun on puhe siitä, mitä Karjalan rahvas on saavuttanut neuvostovallan aikana, ei tähän kysymykseen saada kunnon vastausta, sillä joku herrasväen piika vertaa karjalaisen talonpojan oltavia ja syötäviä suurkapitalisti Valldenin oltaviin ja syötäviin. Totuuteen päästään vain siten, että katsotaan, millaiset olivat Karjalan kansan olot ennen Lokakuun vallankumousta ja nyt.
Ennen vallankumousta oli viljellyn maan pinta-ala Karjalassa 74.000 hehtaaria. Nyt se käsittää yli 240.000 hehtaaria.
Ennen vallankumousta muokattiin Karjalassa maata risukarhilla ja puuauralla. Vuonna 1940−41 työskenteli Karjalan pelloilla 500 traktoria, 61 combine-konetta 114 suurta puimakonetta ym.
Karjalan peltojen satoisuus oli ennen vallankumousta 8 sentneriä hehtaarilta. Nyt se on 14 sentneriä hehtaarilta.
Ennen vallankumousta oli nälkä Karjalan talonpojan alituisena vieraana. Monin paikoin Karjalaa syötiin säännöllisesti joka vuosi pettuleipää. Noista nälän ja kurjuuden ajoista on nyt ainoastaan kaamea muisto jäljellä.
Ennen vallankumousta Karjalan rahvas käveli virsuissa ja kotikutoisissa vaatteissa, jotka ovat saaneet siirtyä jo aikoja sitten kunnollisten nahkajalkineitten ja kutomoteollisuustuotteiden tieltä.
Ennen vallankumousta karjalainen metsätyöläinen työskenteli mitä kurjimmilla nälkäpalkoilla. Vuonna 1940−41 oli metsätyöläisten keskimääräinen päiväpalkka 20−23 ruplaa päivässä. Sadat parhaat työläiset ansaitsivat 1500−2000 ruplaa kuukaudessa.
Jo v. 1939 metsäteollisuuden tuotanto kohosi 13,6 miljoonaan kuutiometriin, joka on 8 kertaa suurempi kuin v:n 1913 tuotanto. Metsäteollisuus on varustettu uusiaikaisilla koneilla ja välineillä. V. 1939 oli Karjalassa 47 mekanisoitua metsätyöaluetta.
Ennen vallankumousta ei Karjalassa ollut ainoatakaan selluloosa- eikä paperitehdasta. Nyt niitä on useampia. Vuoriteollisuutta ei juuri ollut nimeksikään, mutta 1939 Karjalan vuoriteollisuus antoi tuotteita yli 20 miljoonan ruplan arvosta.
Ennen Lokakuun vallankumousta olivat Karjalan kansan varsinaiset joukot lukutaidottomia. Lukutaitoisia oli vain 13 prosenttia. Nyt lukutaito on aivan yleinen.
Vuonna 1913 Karjalan kouluissa opiskeli 12.887 lasta. Kouluja oli harvassa. Vuonna 1940−41 oli toiminnassa 819 alkeis- ja keskikoulua, joissa opiskeli 110.000 lasta. Näiden oppilaitosten lisäksi on mainittava Karjalais-Suomalainen Valtion Yliopisto, Opettajakorkeakoulu ja 15 erilaista opistoa.
Ennen Lokakuun vallankumousta ei Karjalassa voinut olla puhettakaan kouluopetuksen saamisesta kansan omalla kielellä eikä yleensä mistään kansallisen kulttuurin kehityksestä. Karjalais-Suomalaisessa Sosialistisessa Neuvostotasavallassa toimivat suomenkielellä kaikkien karjalaisen väestön asuttamien piirien koulut. Tasavallan korkeakouluissa ja opistoissa opetetaan suomen kielellä.
Suomen kielellä julkaistaan myös paljon kirjallisuutta, sanomalehtiä jne. On suomenkielisiä teattereita ym. taidelaitoksia.
Jo ylläesitetty hyvin vaillinainen luettelo antaa jonkinlaisen käsityksen Karjalan kansan valtavista saavutuksista neuvostovallan aikana, sen eläessä rauhassa ja sovussa, veljellisessä liitossa suuren Venäjän kansan ja Neuvostoliiton muiden kansojen kanssa.
Karjalan kansa on yksimielinen ja yhtenäinen sammumattomassa vihassaan sen koteihin hyökänneitä vainolaisia vastaan, mitä kansallisuutta ne lienevätkin. Se tulee taistelemaan Lokakuun vallankumouksen suurten saavutusten puolesta henkeen ja vereen asti.
Sotilaan ääni, No 29
”Asetakkiin puettujen Suomen kansan miesten äänenkannattaja”
Perjantaina, marraskuun 7 p:nä v. 1941
Marxismi-Leninismi 