IKL paljastuu (1936)

IKL ja sota

»Kainuulaisten äänenkannattaja» Kainuun Sanomat kirjoittaa 14.1. –36 italialaisten suorittamista ambulanssien pommittamisista ja ikl:n myötätunnosta Italiaa kohtaan. Todettuaan viimemainitun, lainaa lehti Ajan Suunnan kirjoituksen, jossa uhataan Kansainliiton pakotepolitiikan seurauksena maailmansotaa ja pöyhkeillään: »katsotaanpa sitten, mitenkä herrat suunsa panevat». Tämän uhkailun suomentaa lehti arvan oikein:

»Elikkä lähemmin määritellen: uhattiin, että kunhan Mussolinin mustapaidat pommittavat koko maailman alamaisekseen, niin silloin annetaan suomalaisillekin fascismin vastustajille mitä kuuluu, elikkä n.s. ansaittu palkkansa.»

Lehti lainaa myös Mark Twainin kuuluisan sotarukouksen:

»Oi Herra, auta meitä kranaateillamme räjäyttämään vihollistemme sotilaat verisiksi rääsyiksi. Auta meitä peittämään heidän hymyilevät niittynsä heidän omain maanmiestensä kalvenneilla ruumiilla. Auta meitä hävittämään heidän vaatimattomat kotinsa tulella, ja anna apuasi, että vihollistemme syyttömät lesket saavat tuntea sydämensä pusertuvan tuskasta ja kauhusta. Auta meitä ajamaan heidät ja heidän pienet lapsensa pois hävitetyiltä kotiseuduiltaan, että he ilman suojaa ja ystäviä saavat vaeltaa autiossa maassa rääsyihin puettuina ja nälän sekä janon näännyttäminä, turvattomina talven jäätävää viimaa ja kesän uuvuttavaa hellettä vastaan. Kiellä armosi heiltä, vihollisiltamme, tee tyhjäksi heidän toivonsa ja tuhoa heidän elämänsä, tee pitkäksi heidän kärsimyksensä tie ja askeleensa raskaaksi, kastukoon heidän polkunsa heidän omista kyyneleistään ja veristyköön tien lumi heidän jalkainsa haavoista. Kuule meitä, Sinä Ainoa, joka olet vaivattujen ja raskautettujen auttaja, ja kaikkien, jotka turvaavat Sinuun lempein ja luottavaisin mielin! Täytä rukouksemme, ja ylistämme Sinua aina, amen!»

Sitten lehti jatkaa itse:

»Kun seuraan lapualaispuolueen jälkeläisen iikooällän lehdistön kirjoittelua italialaisten puolesta ja yleensä sitä »henkeä», joka niiden palstoilla vallitsee, niin herää ajatus ehdottaa, että siellä iikooällien ja sinimustien leirissä otettaisiin salaisten valakaavojen lisäksi tämä Mark Twainin sotarukous yhdeksi tärkeimmäksi pykäläksi, joka puolueen jokaisen jäsenen on elämänsä ohjeeksi opittava. Jos uusi muilutuskausi ja uusi Mäntsälä saataisiin syntymään, niin olisi myös hengenevästä lyhyvien ja pitkien aseiden sekä neljän päivän muonan lisäksi.

Ananiias.»

IKL:n työväenohjelma

Eteenpäin kirjoittaa 14.1. –36 pääkirjoituksessa »Kapitalistin tunnustus»:

»Kun asianomainen ministeriö oli määrännyt varatöiden tuntipalkan Kuusankoskella niin alhaiseksi, ettei sillä mitenkään voi tulla toimeen, kunnanvaltuusto päätti anoa sen koroittamista. Ainoa, joka valtuustossa tätä varsin vaatimatonta koroitusehdotusta vastusti, oli mainittu insinööri, joka kuuluu ikl:een, onpa kaiken hyvän lisäksi »Kymenlaakson Suunnan» toimitusneuvoston jäsen, mikä on syytä erikoisesti panna merkille.

Entä perusteet, joilla tämä herra ehdotusta vastusti. Hän väitti, että jos varatöissä maksetaan se neljän markan tuntipalkka, jota edellämainittu anomus edellyttää, niin se synnyttää kilpailua työvoiman saannissa Kymi-yhtiön ja muiden työnantajain kanssa, vieläpä sellaista kilpailua, jossa mahtava Kymi-yhtiökin joutuisi tappiolle.

— — —

Mainitun insinöörin tunnustuksen kautta meille paljastuu ensinnäkin se, että Kymi-yhtiö maksaa sellaisia nälkäpalkkoja, että jos paikkakunnan varatöissä päästäisiin niin vaatimattomiin kuin neljän markan tuntipalkkoihin, kävisi yhtiölle mahdottomaksi saada työläisiä omiin töihinsä, ellei se koroittaisi palkkoja vähintään yhtä suuriksi kuin mitä varatöissä maksetaan. Kun tätä ei haluta tehdä, silloin tietysti kynsin hampain vastustetaan varatyöpalkkojen pienintäkin koroitusta.»

IKL ja talonpojat

»Kainuun Sanomat» toteaa Eestin tapahtumien valaisevan myös IKL:n suhdetta talonpoikiin. Viron vapsit, kuten tunnettua suunnittelivat talonpojille myönnettyjen lainojen pikaista perimistä. Lehti kirjoittaa:

»Jos ne avustukset ja myönnetyt lainat olisivat joutuneet vapsien suunnitelmien mukaan nopeasti perittäviksi, se olisi merkinnyt Eestin vapaan talonpoikaisuuden tuhoamista ja koko maata viljelevän väestön joutumista diktatuurihallituksen oikuista riippuvaksi vuokrajoukoksi. Mutta sehän fascisteilla kaikissa maissa näyttää olevan päämääränä.

Tutkimuksissa on tullut riittävän selvästi todistetuksi, että eräät suomalaiset fascistisuunnan miehet ovat olleet hyvin läheisissä suhteissa Eestin fascisteihin.»

Esitettyään vielä esimerkkejä näistä läheisistä suhteista lehti jatkaa:

»Kun moisia suunnitelmia paljastuu, niin jokainen suomalainen talonpoika osaa kyllä suhtautua oikealla tavalla ikl-puolueen taholta harjoitettuun kiihoitustyöhön.»

Kirjallisuuslehti — N:o 1 — Helmikuun 1. pnä 1936 — Helsinki 1936. Työväen kirjapaino.

Leave a comment