Lastemme kommunistista kasvatusta tehostettava (1935)

Lastemme kommunistista kasvatusta tehostettava

NKP(b):n Karjalan AK:n päätöksessä ”Kommunistisesta kasvatustyöstä alkeis- ja keskikouluissa” todetaan, että ”viime aikoina on useissa Karjalan kouluissa heikennetty huomiota lasten kommunistiseen kasvatukseen, mikä seikka antaa luokkavieraille aineksille mahdollisuuden tunkeutua kouluun ja yrittää saada lasten kasvatus omiin käsiinsä.”

Tämä tosiasia asettaa jokaisen kommunistin, nuorisoliittolaisen, jokaisen koulun johtajan ja opettajan ja lasten vanhemman tehtäväksi nopean käänteen aikaansaamisen lasten kommunistisessa kasvatuksessa.

Uuden sukupolven kasvattaminen tietoiseksi ja fyysillisesti terveeksi sosialistisen rakennustyön jatkajaksi on vaikea ja vastuunalainen tehtävä ja erikoisen tärkeä, sillä luokkavihollinen yrittää vaikuttaa ensikädessä juuri lapsiin. Lapsi on herkkä vastaanottamaan kaiken mitä hänen ympärillään tapahtuu. Tässä ympäristössä on vielä paljon kapitalismin jätettä, joka ilmenee ihmisten tavoissa ja tottumuksissa. Jos tätä vanhaa vastaan ei käydä niin koulussa kuin koulun ulkopuolella leppymätöntä taistelua, joutuvat lapset usein huliganismin, näpistelyn ja muiden huonojen tapojen tielle.

Uuden ihmisen kommunistinen kasvatustyö, hänen tietoisuutensa muovautuminen tapahtuu kolmella taholla — koulussa, kotona ja ympäristössä. Näistä tärkein on koulu. Kaikista kouluista ei tätä voida sanoa. Meidän on ne sellaisiksi tehtävä.

Keskeisin tekijä koulutyössä on opettaja. Hän kasvattaa vuodesta vuoteen lapsia. Opettajan vastuunalaisuus on suunnaton, mutta harva opettaja selvästi sitä vielä käsittää. Hyvin usein opettaja suhtautuu kasvatustyöhön muodollisesti, mekaanisesti, perääntyy vaikeuksien edessä, sulkee silmänsä luokkavihollisen myyräntyön edessä, lyö laimin oman tietotasonsa systemaattisen kehittämisen, ei lue sanomalehtiä tai jos lukeekin, niin tekee sen huonosti, ei käy lasten kotona, huolehtii huonosti internaatista jne. Tämä on huonon opettajan tyyppi ja missä tällaiset opettajat saavat rauhassa istua opetuspöydän takana, siinä koulussa ei myöskään opetustyö ole terveellä pohjalla. Luokkavihollisen on helppo vaikuttaa tällaisessa koulussa lapsiin. Näin on tapahtunut Petrovskin piirin Pyhäniemen vajaakeskikoulussa, jossa koulun johdon ja eräiden opettajien rikollisten laiminlyöntien johdosta koulun työ on muodostunut epänormaaliseksi.

NKP(b):n Karjalan AK:n päätöksessä asetetaan opettajien, erikoisesti nuorien opettajien kiinteäksi tehtäväksi itseopiskelu. Ennen muuta tulee historian ja yhteiskunnallisten aineiden opettajien opiskella säännöllisesti yksilöllisen suunnitelman pohjalla. On kohotettava opettajien metodista ja poliittista tasoa. AK ”velvoittaa PK:ain sihteerit ja toiset vastuunalaiset työntekijät henkilökohtaisesti systemaattisesti informeeraamaan ja instrukteeraamaan opettajia päivänpolitiikan kysymyksistä, selostamaan heille puolueen ja hallituksen tärkeimpiä päätöksiä.”

Koulun huonosta työstä lankeaa vastuu lähinnä kommunisti-pedagogeille ja nuorisoliittolaisille. Näiden osuus kommunistisessa kasvatustyössä jää kuitenkin usein heikoksi, varsinkin nuorisoliittolaisten taholta. Nuorisoliittolaisten tulee kiinnittää enemmän huomiota uuden polven kasvatustyöhön. Kommunisti-pedagogien on työskenneltävä lähinnä oman koulunsa opettajien keskuudessa.

Usein oppilaat asuvat koulun internaatissa. Opettajien tulee jatkuvasti huolehtia ja seurata internaatin elämää, ohjata ja johtaa sitä. Lapsia ei saa jättää internaattiin omiin hoteisiinsa senjälkeen kun tunnit ovat loppunet. Se, että on epäsiistejä internaatteja, johtuu pääasiassa siitä, ettei lapsien vapaa-ajan viettoa koulun taholta ohjata. Pioneerijärjestöt eivät yksin kykene järjestämään internaattien elämää mallikelpoiseksi. Siihen tarvitaan opettajien ja nuorisoliittolaisten sekä lasten vanhempien apua ja opastusta. Koulun ja nuorisoliiton pitää tämä tuki ja johto turvata.

Hyvin tärkeä osuus lasten kommunistisessa kasvatuksessa on kodilla. Lapsi, joka ei asu koulun internaatissa — ja tällaisia lapsia on enemmistö — joutuu huomattavan osan ajastaan viettämään kotona. Vanhemmilla on tavallisesti suurempi vaikutusvalta lapseen kuin koululla. Vanhemman tehtävä on vastuunalainen ja vaikea. Perheen piirissä säilyvät kaikkein lujimmassa ja esiintyvät vielä joskus hyvinkin räikeinä vanhan yhteiskunnan paheet ja jätteet: juopottelu, huliganismi, uskonnolliset tottumukset, likaisuus, rivoudet, keppikuri jne. Jos koulun osuus jää yksinomaan siihen, että se huolehtii lasten kasvatuksesta vain silloin kun lapsi on koulussa, joutuu lapsi hyvin vaikeaan asemaan, kodin huonot vaikutteet ovat voimakkaammat ja pian alkaa kuulua valituksia lapsen huliganismista, lapsesta kasvaa huono sosialistisen yhteiskunnan jäsen. Eivätkä kaikki kommunistisetkaan vanhemmat ole esimerkillisiä lasten kasvattajia. NKP(b):n Karjalan AK:n päätöksessä velvoitetaan ”puoluejärjestöt systemaattisesti tarkastamaan kommunistien työtä omien lastensa kasvattamisessa”, samalla vetäen esille esimerkilliset kommunisti-vanhemmat, kiinnittäen heidät läheiseen yhteistyöhön koulun ja yhteiskunnallisten järjestöjen kanssa.

Vanhempien suorittama lastensa kasvatustyö ei saa tapahtua irrallisena koulun kasvatuksesta — vanhempien ja koulun välillä pitää olla kiinteä jokapäiväinen yhteys. Vanhempien tulee auttaa koulua lasten kasvatuksessa. Yhtenä syynä siihen, että monissa kouluissa lasten kommunistinen kasvatustyö on vielä heikkoa, on se, että lasten vanhemmat eivät tiedä mitä koulussa lapselle tapahtuu, ja päinvastoin koulussa ei tiedetä lapsen kotipiirissään saamista kokemuksista. Vastuu siitä, että vanhemmat vedetään tukemaan koulun työtä, lankeaa koulun kommunisteille ja nuorisoliittolaisille.

Kolmas perustavaa merkitystä omaava tekijä lasten kommunistisessa kasvatuksessa on ympäristö, s.o. kakki se mikä on kodin ja koulun ulkopuolella. Ympäristöllä on suuri vaikutus lapsen kehitykseen. Tämä ympäristö on neuvostoympäristö, vallakumouksellisen paatoksen kyllästyttämä. Tässä ympäristössä elää hyvin sitkeässä ja lapseen vaikuttaa vielä voimakkaasti kapitalismin jätteet, ja tekee vaikeaksi ja osaltaan hyödyttömäksikin koulun työn, jos neuvostoyhteiskunnallisuus ei taistele jatkuvasti näiden jätteiden perinpohjaisesti hävittämiseksi, jos se ei joka hetki huolehdi lasten kommunistisesta kasvatuksesta. Laajaa työtä lasten kommunistisessa kasvatuksessa kunniapäällikkyyden merkeissä suorittavat tehtaat, kollektiivitaloudet, Puna-armeija, korkeammat oppilaitokset ja erilaiset yhteiskunnalliset järjestöt. Mutta tämä apu ei saa jäädä materiaaliseksi avustukseksi, kuten se tähän asti on usein ollut, vaan sen pitää olla myös kasvatuksellista tukea. Koulun johdolla ja lasten vanhempien avustamana tulee kunniapäällikköjen systemaattisesti seurata koulun työtä ja antaa sille poliittista tukea. Kunniapäällikköjen tulee yhdessä koulun kanssa järjestää retkiä lasten kanssa tehtaisiin, kollektiivitalouksiin, Puna-armeijaan, museoihin, kirjastoihin, luontoon jne. Tällä työllä on mitä valtavin merkitys lasten kommunistisessa kasvatuksessa. Tämä toiminta on järjestettävä niin, ettei se rasita lapsia, että se auttaa heitä opiskelussa. Lapsissa pitää kehittää oma-alotteisuutta, järjestää ja ohjata heidän itsetoiminnallisuutta: järjestää lasten itsetoiminnallisia iltoja, klubityötä, hankkia koulujen internaatteihin ja klubeille soittovälineitä, pelejä, urheiluvälineitä, järjestää leikkikenttiä, puistoja, kelkkamäkiä, kinoretkiä jne. Tämä kaikki kehittää ja avartaa lasten mielikuvitusta, kiinnittää hänen herkän ja vastaanottavaisen huomiokyvyn hyödylliseen, kasvattaa hänestä fyysillisesti kestävän ja luokkatietoisen sosialistisen yhteiskunnan rakentajan.

Tässä ne keskeiset tehtävät, jotka ovat koulun, lasten vanhempien ja neuvostoyhteiskunnallisuuden edessä. Oikein järjestämällä ja juurruttamalla kommunistista maailmankatsomusta uuteen polveen sosialistisen kilpailun ja iskuruuden pohjalla leppymättömässä taistelussa kapitalismin jätteitä ja tottumuksia vastaan niiden juurineen hävittämiseksi, siihen on nyt käytävä lujin ottein kiinni.

Kuinka nopeasti ja menestyksellä tämä tehtävä tulee ratkaistua, se riippuu teistä, neuvostokoulun työntekijät ja kansanvalistuksen johtajat, teistä nuorisoliittolaiset ja kommunistit.

Puolue ja neuvostovalta on turvannut kaikki edellytykset tälle työlle, lastemme kommunistiselle kasvatustyölle.

Vastaus on teidän käsissänne, toverit.