Amerikkalaisuuden ja sodan lietsonta sosialidemokraattien propagandassa (1953)

Amerikkalaisuuden ja sodan lietsonta sosialidemokraattien propagandassa

Yleisessä kriisissä, johon koko kapitalistinen järjestelmä on joutunut ja joka järkyttää yhä rajummin sen perusteita, ovat oikeistososialidemokraattien palvelukset tulleet riistäjäluokalle entistä välttämättömämmiksi. ”Porvaristo tarvitsee sellaisia palvelijoita, joihin osa työväenluokasta luottaisi, jotka antaisivat porvaristosta kaunistellun ja sievistellyn kuvan puheillaan”, Lenin sanoi. Työtätekevien tyytymättömyyden kasvaessa, riiston kärjistyessä ja toisaalta sosialististen maiden olemassaolon ja lisääntyvän kukoistuksen vallankumouksellistuttaessa proletariaattia kaikissa maissa, ei kapitalistisen järjestelmän olemassaolo ilman oikeistososialidemokraattisten työväenjohtajien petturuutta olisi yleensä ollenkaan mahdollinen.

Ilman oikeistososialistien petosta kansamme ei olisi joutunut kärsimään tuhoisista sodista, joihin maamme johdettiin Neuvostoliittoa vastaan. Työväen asema ei olisi niin huono, tulevaisuus ei niin epävarma, ellei työtätekevistä joukoista vielä huomattava osa kulkisi sokeasti ja omaksi vahingokseen oikeistososialististen työväenpettureiden talutusnuorassa.

Miten läheistä sosdem.puolueen johdon yhteistyö taantumuksellisimman imperialismin kanssa on ja miten käyttökelpoinen aasi oikeistososialidemokratia on kapitalistien ohjaksissa, osoittaa erityisen selvästi se julkea tapa, millä sosdem.puolueen johto niin meillä kuin muissakin kapitalistisissa maissa on antautunut uuden sodan valmistelujen palvelukseen.

Yhteinen propagandakeskus

Jokainen, joka vertaa maamme taantumuksellisen oikeistolehdistön ja sosialidemokraattisen puolueen propagandaa ei voi olla toteamatta niissä vallitsevaa, yhteistä linjaa Amerikan sodanvalmisteluiden puolustamisessa ja hyökkäyksessä kansojen rauhanliikettä vastaan. Ohjeet saadaan ilmeisesti yhteisestä propagandakeskuksesta. Eri otteisiin on voitu todeta ja valokuvajäljennöksin osoittaa Yhdysvaltain ja Englannin lähetystöjen julkaisujen ja sosdem. propagandan sananmukainen yhtäläisyys nimenomaan silloin, kun on kyse Neuvostoliittoa ja kansandemokratioita mustaavien valheiden levityksestä. Sosdem.puolueen johto on muodostanut puoluekoneistonsa vieraan vallan asioimistoksi maassamme. Suunta on sama kuin sotien aikana. Hitler-Saksan tilalle on vain tullut maailman kapitalismin nykyinen päälinnake, Yhdysvallat.

Minkälainen on sisällöltään näin levitetty propaganda? Sen huomattavimmat aineosat ovat seuraavat:

Neuvostoliiton ja kansandemokratioiden mustaaminen.

Amerikan sodanvalmistelujen ja militarismin puolustus ja yleensä amerikkalaisen kapitalistisen eli ns. länsimaisen järjestelmän silmitön ihailu.

Rauhanpuolustajain liikkeen parjaaminen ja kaikkinainen hyökkäys sitä sekä yleensä työväen yhtenäisyyttä ja yhteistoimintaa vastaan.

Työväenluokan moraalin rappeuttaminen heikentämällä työläisten uskoa omiin voimiinsa, istuttamalla pikkuporvarillista itsekkyyttä ja levittämällä moraalisesti ala-arvoista ja turmelevaa ajanvietettä.

Miten sosdem.puolue harjoittaa tätä sotapropagandaa? Tarkastakaamme sen joitakin muotoja.

Mielipideterrori ja urkinta

Sodan aikana ja sen jälkeen sosdem.puolueen valtasi käsiinsä nuori aseveli-joukko, joka ei tiedä sosialismista enempää kuin sika hopealusikasta. Tannerin istuessa linnassa kirjoittamassa sotaisia muistelmiaan tämä joukko jatkoi politiikkaa päämääränään toteuttaa kunnianhimoisia toiveita pehmeäpaikkaisista tuoleista ja määräävästä asemasta.

Häikäilemättä se heitti syrjään puolueensa johtoasemista sellaiset henkilöt, joiden silmiä sota oli aukaissut ja jotka vielä muistivat vanhan työväenliikkeen perinteitä puhuen sosialismista, proletariaatin yhtenäisyydestä ja työläisten solidaarisuudesta rauhanasiassa.

Mielipideterroria harjoittaessaan sosdem.puolueella oli apunaan sota-aikana muodostettu junttamies- ja urkintaverkosto, joka alkuaan luotiin asevelijärjestön piirissä. Tämä salainen toiminta jatkuu, kuten eräät paljastukset SATsta eli ns. Satiaisjärjestöstä ovat osoittaneet. Sosdem.puolueen entinen valistussihteeri Siimes kuvasi tätä urkintajärjestöä paljastuskirjoituksessaan. Hän kertoo kiertokirjeestä, jonka sosdem.puolue oli joulukuussa 1948 lähettänyt nuorisopiirien sihteereille yhdysmiesasiassa:

”Kirjeessä sanotaan mm., että nuoriso-osaston puheenjohtajaa, sihteeriä tai rahastonhoitajaa ei voida eikä saakaan valita yhdysmieheksi, koska yhdysmiehen on nimenomaan valvottava, että nämäkin täyttävät tehtävänsä. Tämän lisäksi sanotaan: ’Kukin yhdysmies voi valita itselleen apuyhdysmiehen, joka häntä auttaa lähinnä mielipidetutkimuksessa eri henkilöille tietoja annettaessa ja henkilökohtaista propagandaa suoritettaessa’. Kysymyksessä oli siis selvä vakoilu- ja urkintajärjestelmän luominen ja kirjeen perusteluissa sanotaan, että nuorisoliiton yhdysverkosto kytketään sosdem.puolueen vastaavaan verkostoon.”

Siimes kertoo myös kuuntelulaitteista, jotka puoluetoimisto on ottanut jälleen käyttöön v. 1949 ja eräästä kiertokirjeestä, jossa huomautettiin, että sattuneesta syystä ei saa ottaa yhteyttä Suopon edustajiin.

Hakulisen hajupommit

Tämän verkoston avulla sosdem.puolueen johto ei vain valvo ja pidä kurissa jäsenjoukkojaan, vaan myös harjoittaa salaista mielipidemuokkaustaan sodan hyväksi. Yhdysmiehille lähetettyjen ”luottamuksellisten” tiedonantolehtisten avulla levitetään aineisto, jota puolue ei aina uskalla julkaista avoimesti lehdistön palstoilla. Periaatteena on, että suullisen propagandan organisoinnin avulla voi halutut asiat saada joskus laajemmalle kuin päivälehtien levityksellä. Erityisesti Neuvostoliiton-vastaisten parjausten levittämiseen on keskittynyt sosdem.puolueen sisällä toimiva ns. T-osasto. Se lähettää jatkuvasti asiamiehilleen ”tiedoituksia”, jotka sisältävät anglo-amerikkalaisia Neuvostoliiton-vastaisia propagandaväitteitä.

Oma tärkeä osuutensa tässä salaisen asiamiesverkoston kautta levitetyssä propagandassa on huhukamppailulla. Huhujen levityksestä tärkeänä propagandakeinona kirjoittaa sosdem.puolueen afääri- ja mainosmies Janne Hakulinen v. 1951 julkaisemassaan propagandan käsikirjassa seuraavaa:

”Vastustajien mustaamiseksi, levottomuuden aikaansaamiseksi tai omien joukkojen innostuksen kohottamiseksi tarvitaan poliittisessa propagandassa myös huhuja, joita on tarkoituksellisesti ja määrätietoisesti levitettävä… Varsinkin poliittisesti kiivaina aikoina on tällaisella toiminnalla mitä suurimmat mahdollisuudet. —

Huhujen tarkoituksellisessa levityksessä on salaperäisyydellä ratkaiseva merkitys. On kuiskaten kerrottava äärimmäisestä salaisuudesta ja toivottava, ettei siitä puhuttaisi muualla. Jos salaisuus on kerrottu vilkkaalle ja lörpölle, voi olla varma että ennenpitkää asia on kaikkien tiedossa. Salaperäisyyttä voidaan lisätä kertomalla, että se on ’arvovaltaiselta’ taholta, jonka nimeä ei saa mainita. Toinen tapa on levittää huhu keskustelemalla hiljaisella äänellä, mutta sittenkin niin kuuluvasti, että ’naapuri’ kuulee — silloin sillekin asialle saadaan siivet. Huhun menestyksellisyys riippuu myös siitä, kuinka taitavasti se on valmistettu…” Huhun leviämiseen liittyy myös se, että tällainen ’hajupommi’ on pantava liikkeelle useasta paikasta yhtäaikaa, silloin voidaan jouduttaa sen vauhtia niin, että se lehahtaa lentoon.”

Mainittakoon, että Hakulisen kirjan takakannen mainoksessa sanotaan, että ”esimerkit ovat useassa tapauksessa ammattiyhdistysliikkeen, Suomen Liiketyöntekijäin Liiton ja Suomen Sosdem.puolueen työsaroilta”. Huhuiluun kuuluu hyvin oleellisesti myös henkilökohtainen parjaus, kuten Hakulinen sanoikin, sellaisia vastaan, jotka tahdotaan raivata syrjään poliittisilla markkinoilla.

Kansainväliset järjestöt

Paitsi hallussaan olevaa puoluekoneistoa ja virkapaikkoja oikeistososialidemokraatit levittävät sodanlietsontaa käyttäen hyväkseen oikeistososialidemokraattien kansainvälisiä järjestöjä, jotka nykyään muodostavat vain haaraosaston Atlantin liiton propagandakoneistossa. Sellainen järjestö kuin COMISCO on täysin avoimesti asettunut ajamaan Atlantin liiton sotaisia päämääriä tukien paitsi sotapropagandaa, Yhdysvaltain varustelupolitiikkaa yleensä myös sabotaashi- ja vakoilutoimintaa Neuvostoliittoa ja kansandemokratioita vastaan. Näitä COMISCOn päämääriä maamme sosialidemokraattinen lehdistö mainostaa ja Suomen Sosdem.puolueen johtohenkilöt käyvät saamassa toimintaohjeita COMISCOn kokouksissa. Lienee syytä palauttaa mieliin, että tämän sosialidemokraattien kansainvälisen järjestön pääsihteeri, Suomen Sosialidemokraatin palstoilla ahkerasti esiintyvä Morgan Philips määritteli COMISCOn tehtävät seuraavasti:

— ”aseellinen puolustus on organisoitava maailman mittakaavassa” —

— ”ennenkaikkea Amerikan Yhdysvaltain on näyteltävä täysin merkittävää osaa maailman yhteisön luomisessa kaikilla aloilla”

— ”sosialistien ennakkoluulot USAta vastaan on saatava poistetuksi”.

Atlantin liiton propagandaa levittävät häikäilemättömästi maassamme myös sosdemien hallussa olevien ammatillisten järjestöjen kautta kansainväliset ammatilliset hajoitusjärjestöt, Keltainen Internationaali ICFTU ja sen alaosastot, kuten ITF (Kuljetustyöntekijäin hajoitusliitto). Ne perustettiin hajoittamaan työläisten rauhanpyrkimyksiä ja yhteistoimintaa maailman työläisten yhteisen ammattijärjestön MALn puitteissa. Niinpä viime vuoden heinäkuussa ICFTUn kokouksessa, johon osallistui mm. SAKn puheenjohtaja Aku Sumu, käsiteltiin Yhdysvaltain tiedoitustoimiston uutisen mukaan seuraavia kysymyksiä: taistelu kommunismia vastaan, Pohjois-Atlantin liitto, Schuman-suunnitelma ja Euroopan puolustusyhteisö.

Näiden eri organisaatioiden ja verkostojen lisäksi oikeistososialidemokraatit käyttävät sotapropagandaa levittäessään laajaa julkaisutoimintaa, päivä- ja aikakauslehtiään. Ei voi unohtaa myöskään sosialidemokraattien suurta osuutta radion ohjelmiston johdossa.

Näin eri kanavia myöten levitetään maassamme Neuvostoliittoa ja kansandemokratioita parjaavia valheita ja ylistellään samanaikaisesti Amerikan sodanvalmisteluja. Samaa verkostoa myöten istutetaan kaikenlaisia päättömiä ennakkoluuloja rauhanpuolustajain liikettä kohtaan ja hyökätään työtätekevien yhteistoimintaa vastaan.

Aina rauhanliikettä vastaan

Yhtä silmittömästi kuin he vihaavat Neuvostoliittoa, yhtä silmittömästi he vihaavat kansojen rauhanliikettä, koska se edistää kansojen välistä yhteisymmärrystä, siis myös Suomen ja Neuvostoliiton välistä yhteisymmärrystä.

Sen vuoksi rauhanliike on sosdem.propagandalla jatkuvasti hampaissa. Se esitetään ”apuaasina”, ”inhoittavana hämäyksenä”, ”juovuttavana myrkkynä” yms.! Tällaiset väitteet ovat siksi tunnettuja ja sosdem.propaganda harjoittaa niitä kaikkialla, etteivät enemmät esimerkit ole tarpeen. Sensijaan on mielenkiintoista tarkastella sosdem.propagandan harhauttamismanöövereita, jotka ovat sille tulleet yhä välttämättömämmiksi. Myös sosdem.rivimiehet pelkäävät sotaa ja tahtovat rauhaa. Siksi on oikeistojuntan peiteltävä toimintansa todellisia vaikuttimia ja mainostettava sodanvalmisteluja muka välttämättöminä rauhan kannalta. Sen vuoksi uusi sota esitetään sosdem.propagandassa väistämättömänä ja muka vasta sodanjälkeen aukeavat mahdollisuudet rauhantyölle. Aivan samaan perustui Hitlerin maailmanvalloituspropaganda.

Pommit ja aseistariisunta

Suomen Sosialidemokraatin pääartikkelissa 20. helmik. 1953: ”Pysyvä rauha — hautausmaallako?” todetaan:

”Tämän päivän ihminen ei valitettavasti ole kypsä pysyvään rauhaan. Voi olla, että ihmiskunta on kokeva vielä ennennäkemättömän kaaoksen, jonka ei kuitenkaan tarvitse merkitä inhimillisen elämän loppua. Vetypommi merkitsee nähtävästi ratkaisevaa vaihetta siveellisen kehityksen tiellä.”

Atomipommit, vetypommit, napalm-pommit ym. ”ihmiskunnalle hyvää tekevät välineet” saavat siten sosialidemokraattien propagandan suojelevan myötämielisyyden osakseen.

Koska kuitenkin kansan on vaikea tajuta atomipommin ”hyväätekevää ihmevoimaa”, turvautuu sosdem.propaganda maassamme USAn imperialistien käyttämään hämäyskeinoon. Puhutaan vain atomienergian valvonnasta. Sotilasvakoilulle olisi hyödyllistä tuntea Neuvostoliiton atomienergiakeskukset. Mutta atomiaseen ehdoton kielto — siihen ei ole oikeistososialidemokraattien propagandassa koskaan myönnytty.

Sama koskee aseistariisuntaa. Sitäkin oikeistososialidemokraattiset sodanlietsojat vastustavat kynsin hampain ja käyttävät kaikenlaisia kiemurteluja puolustellakseen kantaansa työläisjoukoille. Varsin selvästi tämä kanta sanottiin Suomen Sosialidemokraatin pääkirjoituksessa 8. 11. -50, eikä se ole sen jälkeen muuttunut. Kirjoituksen otsikko on ”Aseistariisumisprobleema”. Tämän probleeman ydin SSn kannalta on seuraava:

”on aseistariisumisen tiellä — vaikka hyvää tahtoa olisi — se seikka, että maailmassa ei ole ’ylivaltiota’, joka pystyisi valvomaan aseistariisumisen suorittamisen”.

Maailmanhallitus

Tällaista ylivaltiota suurkapitalistit haaveilevat Amerikan Yhdysvalloista. Suomen Sosialidemokraatin propaganda sopii ihanteellisesti yhteen Trumannin neuvonantajan James Burnhamin vetämien poliittisten suuntaviivojen kanssa. Burnham kirjoittaa ohjelmastaan:

”Amerikan maailmanvaltaa, jonka on oltava, jollei kirjaimellisesti maailman käsittävä muodollisilta rajoiltaan, kykenevä harjoittamaan ratkaisevasti maailmankontrollia. Ei mikään tämän vähäisempi voi olla Amerikan Yhdysvaltojen järkiperäisen politiikan positiivisena tai hyökkäävänä vaiheena.” —

Tottelevaisesti Burnhamin ohjelman mukaan oikeistososialistit maassamme kiihkeimmin puolustavat Amerikan taloudellisia pakotteita muille maille haluten maamme elinetujen vastaisesti katkaista kaupankäynnin Neuvostoliittoon, Kiinaan ja muihin kansandemokratioihin. Tahtoessaan työläisten silmissä esiintyä rauhankannattajina oikeistososialistit puhuvat mielellään maailmanhallituksesta. He esittävät työläisille rauhanohjelmaksi kapitalistisen Amerikan häikäilemättömän valloitus- ja riistopolitiikan. Se muka johtaisi maailmanhallitukseen, mitä pidettäisiin yllä vety- ja atomipommien ja muiden ihanuuksien avulla. Suomen Sosialidemokraatin johtavassa artikkelissa 23. 1. -53 Erkki Rantalainen kirjoittaa:

”Siksi voi vasta nyt toteutua ns. juriidisessa merkityksessä sellainen rauhanaate, että kaikki kansat — opittuaan vihdoin eurooppalaiset koneaseet — luovuttaisivat niiden johdon todellakin uuden maailmanhallituksen määrättäväksi.”

Tämän vuoksi oikeistososialidemokraattien mielestä siirtomaakansat ovat tyhmiä vaatiessaan vapautta ja demokraattisia oikeuksia. Pitäisihän angloamerikkalaisten kapitalistien johtaman maailmanhallituksen riittää! Suomen Sosialidemokraatin johtavassa artikkelissa ”Siirtomaakysymys ja demokratian säilyminen” Olli J. Uoti kirjoittaa:

”Yleisenä piirteenä voidaan todeta, että siirtomaiden itsehallinto ei ole tuottanut kauko-Idässä demokratialle myönteisiä tuloksia. Sikäläiset kansat eivät ilmeisesti ole kypsiä hallitsemaan itse itseään. —

Länsimaat, lähinnä juuri Englanti, ovat kuitenkin pitäneet demokratiaa niin tärkeänä, että ne ovat tietoisesti yrittäneet järjestää näiden maiden olot sotilasvallan sijasta demokratian mukaiseksi.”

Sen vuoksi ilmeisesti Englanti käy parhaillaan vuosikausia kestänyttä sotaa Malakalla Malakan kansan itsenäisyyspyrkimyksiä vastaan ja harjoittaa terroria Etelä-Afrikan kansoja ja Malakan kansan itsenäisyyspyrkimyksiä vastaan. Mitä sivuja nykyinen Suomen Sosialidemokraatti kirjoittaakaan ”työväenliikkeen” historiaan! Mikään ei ole liian likaista nykyisille oikeistososialidemokraateille, ei edes historian verisimmän sorron, siirtomaasorron ylistely.

Moraalinen varustautuminen

Sosdem-johdon valehtelun äärimmäisestä häikäilemättömyydestä on hyvin kuvaava näyte ns. Moraalisen varustautumisen liike (MRA), jota suurpääoma mainostaa koko propagandansa voimalla. Sen nimeksi sopisi parhaiten ”täydellisen moraalittomuuden liike” ja on luonnostaan lankeavaa, että sosialidemokraattien propaganda toimii sen alttiina levittäjänä. Onhan kenraali Eisenhower vaatinut moraalista varustautumista, kuten Ilta-Sanomat 4. 7. -52 kahden palstan otsikolla julistaa. Ja englantilainen kenraali Kirby on lausunut vanhempien aktiiviupseerien pitävän moraalista varustautumista ”kokonaispuolustuksen puuttuvana tekijänä”.

Asiaan kuuluu, että moraalisen varustautuminen liike eli MRA esitetään uskonnollisena liikkeenä. Mainostuksen mukaan sen perustan muodostavat 4 ehdottomuutta: rehellisyys, puhtaus, epäitsekkyys ja rakkaus. Nämä ehdottomat vaatimukset asetetaan luonnollisesti ja ennen kaikkea työläisille. Puhtaasta epäitsekkäästä rakkaudesta työnantajaan työläiset luopuvat MRAn jalostavan vaikutuksen vuoksi kaikista palkkavaatimuksistaan. Tämä oli suomalaisen MRA-elokuvan ”Vastaus” pääsisältö.

Toisaalta MRA on avoimesti asettanut pääasiaksi, kuten mm. kenraali Komrowski selitti järjestön kansainvälisessä kongressissa, ”taistelun kommunismia vastaan, jota ei voida voittaa parhaimmillakaan sota-aseilla” ja sen vuoksi ”vaatii itä-Euroopan vapauttamista”.

”Pörsänperän tukkimiehet”

Siinä on ideologia, jota nykyiset oikeistososialidemokraatit amerikkalaisten ohjeiden mukaan koettavat syöttää työläisille. Kansojen rauhanliike, työläisten yhteistoiminta on pahasta.

”Kansojen rauhantahdossa on jotain kammottavaa, pelkoa herättävää. Siinä on ideologisista eroista johtuvaa epäluuloa, vihaa, kostonjanoa ja verenhimoa. Siinä on kaikki sotaaluovat tekijät”.

— kirjoittaa sosdem.filosofi Edvin Kuoppala SSn johtavassa artikkelissa ”Mitä on rauhantahto — kuka on rauhanystävä”. — Ja hän antoi ohjeeksi pidättymisen rauhanvetoomuksesta! Nykyisten veristen sotien lopettaminen neuvotteluteitse on oikeistososialidemokraattien mielestä naurettavaa.

Mitä on sitten tehtävä, kysyy tavallinen sosialidemokraattinen rivimies hämmentyneenä. Hän ei suinkaan tahdo sotaa, vaan haluaa ennenkaikkea elää rauhassa kenenkään häiritsemättä omaa pientä elämäänsä. — On pysyttävä hiljaa, oikeistojohtajat vastaavat, ja varottava rauhanliikettä ja yhteistoimintaa toisten työläisten kanssa. — Mitäs te ”Pörsänperän tukkityömiehet” luulette voivanne sellaisessa kuin sodanvastustamisessa, Nikodemus ja Jahvetti kirjoittavat kilvan kynä roiskuen ylenkatsetta tukkityömiehiä ja muita rauhaatahtovia tavallisia kansalaisia kohtaan (mm. Suomen Sosialidemokraatti 10. 2. -53). Mitäs te rauhasta ja kansan itsemääräämisoikeudesta! Uskokaa vain siihen, että Amerikka luo maailmanhallituksen ja järjestää asianne, niinkuin se on tehnyt Korealla ja siirtomaissa! Teissä ”Pörsänperän tukkimiehissä” ovat sodan todelliset syyt, koska te olette niin pahoja. Kaikki johtuu lähinnä siitä, Erkki Rantalainen kirjoitti em. artikkelissaan Suomen Sosialidemokraatissa 23. 1. -53, että ”älyn ja ammattitaitojen karttuessa on ihmissydän pysynyt jalostumatta ja jäänyt käyttämään elämässä vain alkeellisia voimiaan.” Ajatelkaa silloin, te suomalaiset työläiset, kun työttömyys ja nälkä pusertaa, mitä Suomen Sosiaalidemokraatti kirjoitti 23. 1. -53:

”Tekniikan loistavat keksinnöt ovat luoneet uuden konekulttuurin. Sen saavutukset ovat jo poistaneet raskaimman osan sitä ruumiillista työtä, mikä edellisellä vuosisadalla aiheutti katkeroituneen työläisen elämänkurjuuden!”

Moraalinen vararikko

Oikeistososialidemokraattien täydellinen moraalinen vararikko paljastuu mitä selvimmin heidän rauhanvastaisessa kamppailussaan. Takertuessaan kiinni tuhoaan kohti käyvään kapitalismiin oikeistososdem.johtajat ovat joutuneet inhoittavan petoksen tielle työväenluokkaa vastaan, kaikkea tervettä ajattelua ja alkeellistakin moraalia vastaan. Puhuessaan demokratiasta he ovat joutuneet polkemaan jopa porvarillisen demokratian rippeitäkin. Puhuessaan itsenäisyydestä ja vapaudesta he ovat valmiit myymään maamme kansallisen itsemääräämisoikeuden kaikkein taantumuksellisimmalle imperialismille, Yhdysvaltain dollari-imperialismille. Puhuessaan rauhasta he tarkoittavat Neuvostoliiton-vastaisen sodan valmisteluja. Yhä laajemmille joukoille paljastuu oikeistososialistien petos. Samalla yhä laajemmat joukot alkavat nähdä, missä on ainoa johdonmukainen voima, joka ajaa ja puolustaa kaikkea edistyksellistä ajassamme. Se on kommunistinen puolue, joka kutsuu työtätekeviä yhteisellä taistelulla vapautumaan ahdinkotilasta, johon kapitalistinen järjestelmä on heidät syössyt. Vain työväenluokan yhteisillä ponnistuksilla on tähänkin asti saavutettu kaikki parannukset työtätekevien asemaan.

Työväenluokan suuri johtaja ja opettaja, toveri Stalin kehoitti työläisiä paljastamaan valheen verkot, joilla kansanjoukot uhataan kietoa, ja osoitti yhteisen tien, jolla työtätekevät voivat estää sodan ja rakentaa valoisamman tulevaisuuden: ”Rauha saadaan säilytetyksi ja lujitetuksi jos kansat ottavat rauhan säilyttämisen asian omiin käsiinsä ja puolustavat sitä loppuun saakka”. Ja jäähyväispuheessaan Neuvostoliiton Kommunistipuolueen viimeisessä edustajakokouksessa hän sanoi: ”Meidän puolueemme edut eivät suinkaan ole ristiriidassa rauhaarakastavien kansojen etujen kanssa, vaan päinvastoin sulautuvat niihin.

T. V. M.

Kommunisti — Poliittis-teoreettinen aikakauslehti — No. 8 — Elokuu 1953 — Julkaisija: Suomen kommunistinen puolue

Leave a comment